Veli Joachim, luo omenien villien sä lähdet,
luo kuihtuvien pensastojen kotipihalla.
Kerro terveiseni vanhuksille, nuorille ja muille.
Kerro kurjille ja varpusille, ketunpojille.
Veli Joachim, me hiljaa joimme ja me uneksimme
noista hopeisista lähteistä Rökstubackenin.
Ja kuin näkyjä me näimme, kaupungin me unohdimme,
tullin krouvi majaks muuttui vanhan hiilenpolttajan.
Veli Joachim, luo pihlajamme notkuvan sä lähdet,
kerro terveiseni oljille ja jyväraukoille.
Kuule puut kun Haga-puiston hiljaa hyvästejä laulaa,
iltakirkkoon kutsuu lämmin ääni Masthugg-temppelin.
Kerro terveiseni parhaat Paison soille keltaisille,
kerro haasioille,joelle ja villinäreille.
Joka kanaa sekä harakkaa tää veli täällä muistaa
täynnä kaipuuta kun vieraa**a maa**a vaeltaa.
Mutta veljeni kun istut alla ikuisien puiden,
kun sä majaas rakentelet sinne metsään pimeään,
keille kaupunki on raskas, heille onnea sä toivo
nähdä unta kotimetsästä tullin krouvissa.