Jou, mä piirrän ikusuutta viidennessä kerroksessa vastapäisee katonharjaa heijastuu sun kasvot Karista tuhkaa, kohti puuta Vinyylin keskiön mä skippaan ku nukut ja mä palvon Ei oo astumista mun ajatusvirtaan pidä hologrammisi, mä pärjään kyl ilman Maan*lanen, tai maanpäällinen edusta sä ilmansuuntaas, mä edustan vastatuulta Ei jaksa myötäelää mennyttä aikaa Säädän mikin etee filttereiks valuvan taivaan Puhallan tän maailmaa, ei radioaaltoja linnut lennättää kaupunginlaitaa Sulkija ilmaan, kuka elää kilpaa Katukivee nyrjähtää nilkat Maan*lanen, tai maanpäällinen edusta sä umpitunneleitas, mä edustan siltaa
Eikä tää oo mikää yhen illan tunnetila Tulitus, tilitys, tiputus, loopilla Ja ku herää ittensä vierestä maistuu pettymys, katumus, kivetys, huulilla Kenelle sä kiilotat sun kotia jos vieraat tunnetilat tarkottaa sulle vaa sotia Ja mitä järkee elää pettyneenä etukätee vaa sen takia et pääsis puhumaa tosia Mä päästin irti ja elän silti Lähin menee Himmenee Mä päästin irti ja elän silti Lähin menee Himmenee Mä päästin irti tulitus ja elän silti tilitys Lähin menee tiputus Himmenee tiputus Mä päästin irti tulitus ja elän silti tilitys Lähin menee tiputus Himmenee tiputus