päivällä tehdas takoo rytmin
ja musta savu kohoaa
päivällä vesi on matalaa
saat päähäsi haavoja
siis sukella tähtevään yöhön
noutamaan uusia sanoja
syvästä on noudettava
silmissä meri myrskyämään
pyhää maata on kaikki
pyhää maata jalkojen alla
ei ole mies ei ole nainen
olento joka sitä kävelee
minä tunnen teidät kaikki
te ette tunne minua
minä kuulen teidät kaikki
te ette kuule minua
matka perille alkaa näin
sanat on virtyneet ohuiksi
näkökenttä on rautaa
mutta naisen käsissä tuli