Päivät jolloin elämä on uhkaus, ei lupaus,
päivät jolloin elämä on uhkaus, ei lupaus
mustat siivet yli taivaankannen ulottuu,
mustat siivet yli taivaankannen ulottuu.
Päivät jolloin elämä on kirous, ei lahja,
päivät jolloin elämä on kirous, ei lahja
sade kaatuu huulilleni raudankarvaana,
sade kaatuu huulilleni raudankarvaana.
Kokoontukaa, lakeuden jumalat,
Karjalan jumalat, Pohjolan pirut,
etelän lehtojen väkevät henget,
nälkämaan haamut ja haltiat!
Päivät jolloin maisema on naamio, ei paikka,
päivät jolloin maisema on naamio, ei paikka
pilvimarto mataa yli kuolleen kukkulan,
pilvimarto mataa yli kuolleen kukkulan.
Päivät jolloin kasvoilta ei löydy enää sanaakaan,
päivät jolloin kasvoilta ei löydy enää sanaakaan
ihon muuri murtuu piiritykseen kylmyyden,
ihon muuri murtuu piiritykseen kylmyyden.
Kokoontukaa, lakeuden jumalat,
Karjalan jumalat, Pohjolan pirut,
etelän lehtojen väkevät henget,
nälkämaan haamut ja haltiat!