Umpiauto kurvaa tien laitaan. On vielä pimeää. Ovet aukeaa. Sepeliin astuu kaksi kalpeaa miestä mustissa puvuissaan. Eivät katso toisiaan lähtiessään kohti taloa jäykin jaloin.
Järvellä utu. Sen sisällä erottaa naisen valkoisessa. Hänellä ei ole kasvoja. Hän tuo uutisen.
Mustapukuiset seisovat ovella. Sisällä nukutaan. Talon nuorin poika herää. Verhon takaa lankeaa valo. Se on väärää valoa, väärää valoa.
"Sinä tulet meidän kanssamme", sanoo poika hiljaa, tietämättä miksi. Hän kiipeää alas vuoteesta, laskeutuu kylmät portaat alas. Hänen kätensä levottomat. Käytävä ei tuoksu vereltä, ei metallilta. Jossain ulvoo koira. Ulvoo ja ulvoo.
Järvellä utu kiemurtaa. Sen sisässä nainen valkoisissaan kuin liekki. Hänellä ei ole kasvoja. Hän tuo uutisen, hän tuo uutisen ennen aamua.
Talolta johtavat yhdet jalanjäljet maantien reunaan. Metsässä musta koira ulvoo. Se ulvoo ja ulvoo. Sen silmät – kekäleet.