Diskokuningas nousee seisomaan
selvittää kurkkuaan
huolii asuaan
kasvaa valoihin
hetken hallitsee
sanat valitsee
sitten meitä neuvoo:
"Menkää ammattiin!
Ei mulla ole teille mitään mistä tulisitte
iloisiksi veikoiksi...
Siis jo häipykää
on kaikkein parasta sittenkin 'se'."
- Ai mikä se on?
- No... (enpä tiedä) Etkö tiedä?
- En näe mitään! Mitä on mikään:
klemmari, paitsio, tuokio. Dipoli... maisema!
Kalliolle nalli on jäänyt suutarikss...
no, aurinkohan katsoo. Käännäppää.
(Tuijottaako se?) Joojoo.
Kesähän on toki iloinen!
No, eipä voisi kiinnostaa enempää. Jää-poiss.
Kalliolle tunnustin: lautaselle jäi...
Naapuritkin kuiskaa! Käännäppää.
(Viskutteleeko?) Muuten..!
Kesähän on toki siloinen...
no, leipä voisi kiinnostaa. Kenen pää? Tuu-poisch.
- En, taivun valoa kohti.
Puutun vieraslistalta.
Kiinni menee silmät aivastettaessa.
Diskokuningas on niin viisas
että häntä luulee tyhmäksi
me tunnemme niin hyvin
ettemme enää tervehdi