Niin kuin kauan kuin syöt mitä sinulle kannan ja
niin kauan kuin muutakin annan
et minua liikaa voi kehua
Mitä vain pyydätkin, sanon ettei se käy edes myöhemmin
Et muita saa tavata ettet tajua vertailla
tai vajoan
Pyydän vain yhtä vaikka vähän sallin
mutta jos niin sopii, se sinua suojelee
Älä vaadi koskaan pääni sisään nähdä
Sieltä tuskin löytyy sopivaa nähtävää
Kaaduit päivällä auton alle
kun väistit pyörällä siruja kadulla
Se oli pudonnut minulta
Sinulle lahjaa toin mutta jotenkin lankesin
vaan kuule:
olin huumautunut enimmäkseen sinusta
Voi sinua
Kun koulun jälkeen kotiin seurasin
kattoikkunasta näin: avasit hiuksetkin
Mahdatko muistaa kuvion lumessa
Minkä nimeen vannot?
Keneen turvaat?
Ketä muistat usein?
Kuka unissasi käy?
On minä jota tottelet, on nimi jota tottelen
mutta ajattelen aina sinun parasta